Luontonähtävyys

Alkulan tila

Gripinpolku 1
65380 Vaasa
Puh: +358 (0)6 356 8578
Gsm: +358 (0)40 733 0897

Tule tutustumaan 1700-luvulla rakennettu puutaloon ja sen pihapiiriin. Pihassa mm. kasvimaa, pupuja ja lampaita.

Björkörenin mökki

Wargisvägen
65970 Söderudden
Puh: 0205 64 5281

Wargiksen ja Björkörenin mökit Kvicksundissa sopivat hyvin kanoottiretkien tukikohdaksi noin 60 kilometrin päässä Vaasasta Raippaluodon Panikessa. Tie perille. Kohteella on värikäs historia jääkäreiden etappipaikkana ja salakuljettajien tukikohtana kieltolain aikana. Björkörenin puolella on kunnostettu asuinrakennus ja venehuone/saunarakennus. Lahden toisella puolella Kvicksundissa on jäljellä enää venevajarakennus. Björkön-Paniken 12 kilometrin vaellusreitin alkupää sijaitsee lähistöllä. Paikka on myös pienvene- ja kanoottireitin varrella.

Fagerbackan patikkapolku


68930 Purmo

Hietalahden puisto

Hietalahdenpuistolla ja Hietalahden huvilalla on pitkä ja monivaiheinen historia. Metsäalue alkoi muuttua puistoksi todennäköisesti jo 1830-luvun lopulla, jolloin se siirtyi lääketieteen tohtori Fredric Gabriel Sanmarkin omistukseen. Sanmarkin ajoilta puistossa on vielä jäljellä joitakin lehmuksia ja yksi strobusmänty, jotka rauhoitettiin vuonna 1961. Hietalahden puisto vanhoine, komeine puineen on nykyisin suosittu ulkoilualue. Koivujen ja vaahteroiden lisäksi puistossa on mänty- ja kuusimetsikköjä kiemurtelevine polkuineen. Vuodesta 1988 Hietalahdenpuiston koillisosassa on ollut ystävyyskuntapuisto. Hietalahden puistoon rajoittuu myös Bragen ulkoilmamuseo.

Hovioikeudenpuisto

Hovioikeus, Rantakatu

Setterberg laati suunnitelmia puistoaluetta varten vuosina 1855 ja 1862. C. Lindborg laati uuden puistosuunnitelman 1895 ja P. Olsson 1916. Nykyisin jyrkkä rinne mereen on porrastettu ja rantaviiva kivetty. Hovioikeudenpuistikon suuntaan rakennettiin kolme hevosen-kengänmuotoista muuria. Keskimmäiseen on istutettu pensaita sekä yksi- ja useampivuotisia kukkia. Myös meren puolella on puoliympyrän muotoinen kukkapenkki jonka keskellä on aurinkokello. Lähempänä Vaasanpuistikkoa seisoo Jääkäripatsas ja sen alapuolella on rinneistutus, jossa on keväisin kukkiva sipulikukkia sekä monivuotisia kukkia. Hovioikeudenpuistoa on nuorennettu istuttamalla vanhojen puistolehmusten keskelle nuoria puita; rauduskoivuja, vuorijalavia, lehtikuusia. metsävaahteroita ja saarnia. Satamapuiston puista ja pensaista mainittakoon rauduskoivu, lehtikuusi, serbiankuusi, mänty, siperianmänty, metsävaahtera, suomenpihlaja, mongolianvaahtera ja unkarinsyreeni.

Ilveskivi

Lostenintie
68970 Överpurmo
Gsm: 050-356 8937

Ilveskivi Överpurmossa n. 30 km Pännäisistä, 16 m korkea, on Suomen suurimpia siirtolohkareita. 1910-luvulla ammuttiin viimeinen ilves kiven kohdalla. Tarina kertoo, että ennen vanhaan mahtavan siirtolohkareen laelta saattoi nähdä 7 kirkontornia.

Kaavoontönkkä


66500 Vähäkyrö

Viikinkipäällikön hautakumpu 700-luvulta.

Kalaranta


Vaasa

Kalaranta ulottuu Vaasanpuistikolta Lääninvankilaan. Kalarannan puisto viettää jyrkästi mereen ja on talvisin suosittu pulkkamäki. Sorakäytävät penkkeineen ja kukkaistutuksineen halkovat aluetta ristiin rastiin. Puiston lukuisista puista tavallisimpia ovat rauduskoivut, puistolehmukset, metsävaahterat ja lehtikuuset. Vähäisemmässä määrin puistossa kasvaa saarnia, berliininpoppeleita, vuorijalavia, kartiojalavia, tammia, pilvikirsikoita ja tuohituomia. Pensaista mainittakoon mm. puistojasmike, sinikuusama, pensashanhikki, kiiltävä tuhkapensas, tuomipihlaja, koivuangervo, kerttulehtiruusu ja rusokuusama, sekä tyrni-istutus aivan rannassa.

Kasarmintori

Kasarminkatu 6
Vaasa

Ortodoksisen kirkon valmistuessa vuonna 1862 sitä ympäröi yhä laaja ja avoin alue, joka muuttui vähitellen suunnitelluksi Aleksanterintoriksi, nykyiseksi Kasarmintoriksi. Suunnitelmien mukaan kirkon ympärille oli määrä perustaa puisto puuistutuksineen ja aitoineen, mutta tarkoitusta varten ei ollut määrärahaa. Kirkkoa nykyisin ympäröivä matala kivimuuri rakennettiin vasta 1950-luvulla. Tuolloin kivettiin myös kirkkoa ympäröivä käytävä ja istutettiin pensaita muurin sisäpuolelle. Puiston eteläosa on nykyään rehevä vaahteroineen, pensaineen ja havupuineen. Vuonna 2000 laadittiin puiston puuston uudistamissuunnitelma, joka toteutetaan vähitellen. Kasarmintorin pohjoispäässä on avoin sorakenttä pallopelejä varten. Kirkon eteläpuolella on leikkipuisto ja kenttäkanuunojen ympäröimänä nk. Perinnemuuri.

Kaupungitalon puisto ja Kirkkopuisto

Senaatinkatu

Kirkko valmistui vuonna 1864. Setterberg laati myös kirkkoa ympäröivän puiston suunnitelman, josta toteutettiin kuitenkin vain puistoaluetta ympäröivä kuusiaita. Samalta ajalta ovat peräisin myös kirkon läntisen ja itäisen sisäänkäynnin neljä lehmusta. Kirkkopuistoa uudistettiin vuonna 1890 kaupunginpuutarhuri Sundinin suunnitelman mukaisesti. Kuusiaita poistettiin, jolloin puiston istutukset pääsivät paremmin oikeuksiinsa. Puiston läpi vedettiin myös kävelyteitä. Puiston lukuisista vanhoista puista tavallisimpia ovat puistolehmus, metsävaahtera ja eurooppalainen lehtikuusi. Myös saarni, tammi, ruhtinaanpoppeli, laakeripoppeli ja vuorijalava viihtyvät hyvin puistossa ja ovat kasvaneet komeiksi. Kaupungintalon puiston puut ovat kuitenkin yli satavuotiaita. Yleisimmät puulajit ovat puistolehmus ja metsävaahtera, mutta puistossa on myös tammia, vuorijalavia, saarnia ja hevoskastanjoita.

Koivupuisto

Kolukatu 38
Vaasa

Koivupuisto sijaitsee kauniissa meren suuntaan viettävässä länsirinteessä. Setterbergin kaupunkikaavassa vuodelta 1855 alue oli suunniteltu toriksi. Alue muotoutui kuitenkin vähitellen pehmeästi rantaan laskeutuvaksi puistoksi. Amerikkalainen maisema-arkkitehti Kurt Meyers laati vuonna 1987 alueelle uuden omaleimaisen puistosuunnitelman suihkulähteineen ja luonnonkivipuroineen. Koivut, joiden mukaan puisto on saanut nimensä, hallitsevat puistoa edelleen. Avoimille nurmikoille on istutettu useita pensaslajeja, ja Rantakadulle johtavien loivasti porrastettujen sorakäytävien väliin monivuotisia kukkia. Puistossa kasvaa norjalainen morsiusangervo, keijuangervo, pilvikirsikka, vaivaiskoivu, tavallinen syreeni ja jalosyreeni. Puistossa on myös ikivihreitä pesäkuusia, tuijia ja katajia. Keväällä puistossa kukkivat sipulikasvit, esim. krookus, sinililja ja narsissi.

Kuninkaankartanon puisto Vanhassa Vaasassa

Svenska yrkesinstitutet, Kungsgårdsvägen 30 D
65380 Vaasa

Vanhassa Vaasassa, noin 7 kilometriä Vaasan ydinkeskustasta sijaitseva Kuninkaanmaatilan (Kuninkaankartanon) tarjoaa monipuolisia elämyksiä niin Vaasalaisille kuin ulkopaikkakuntalaisillekin.

Kustaanlinnanpuisto

Rantakadun eteläpäästä alkaa Kustaanlinnanpuiston alue. Puiston pohjoisosa koostuu metsäalueesta paljaine kallioineen. Rannan kävelytie on muuttunut Kustaanlinnanpuiston uimarannalle johtavaksi soratieksi. Uimarannalla oli aikaisemmin kaksi suurta uimahuonetta, yksi miehille ja toinen naisille, ja myös pieniä yksityisiä perheuimaloita. Nykyisin jäljellä on vain naisten uimahuone, joka siirrettiin paikalle Lehmuspuistosta 1930-luvulla. Uimahuone paloi elokuussa 2007 ja tilalle rakennettii kesällä 2008 uusi vanhojen piirrustusten mukaan. Kevätauringon alkaessa lämmittää uimahuoneen terassi täyttyy kaikenikäisistä aurinkoa palvovista naisista. Puiston kasvillisuus koostuu vanhoista kuusista, männyistä, metsävaahteroista, vuorijalavista, koivuista ja lepistä. Puistossa viihtyvät myös oravat sekä joukko eri lintulajeja.

Lehmuspuisto

Rantakatu
Vaasa

H. Reval laati vuonna 1937 puistosuunnitelmaehdotuksen tälle Kruunumakasiinin ja sairaala-alueen väliselle viheralueelle. Puiston rakenne sorakäytävineen ja pienine aukioineen noudattaa edelleen Revalin suunnitelmaa. Alueen avoin ja puistomainen luonne muuttuu sitä luonnollisemmaksi ja koskemattomammaksi, mitä lähemmäs Kustaanlinnanpuistoa edetään. Puistolehmusten lisäksi puistossa kasvaa metsävaahteroita, saarnia, lehtikuusia, serbiankuusia, mäntyjä, vuorijalavia, ruhtinaan-poppeleita ja rauduskoivuja. Pensaista mainittakoon kultaherukka, syreeni, idänkanukka ja virpi-angervo.

Leväluhdan uhrilähde

Leväluhdantie
61550 Orismala

Leväluhdan uhrilähde on kiinnostava rautakauden ajan suokalmisto, josta on löydetty yli sadan ihmisen luita. Luut ovat ajalta 575 - 625 j.Kr.

Merenkurkun saaristo

Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde. Jatkuvan maankohoamisen (8 mm/vuosi) seurauksena alue on ainutkertainen esimerkki maisemasta, joka muuttuu jatkuvasti.

Mikkelinsaarten Luontoasema

Kummelskär
Maksamaa
Puh: 020 564 5281

Mikkelinsaarten luontoasema sijaitsee Maksamaassa Mikkelinsaarten saariston kuuluvalla Kummelskärin saarella. Luontoasemassa voitet yöpyä, syödä, saunoa ja pitää kokouksia. Saarella on myös 1,5 km pitkä viitoitettu luontopolku, jossa voi tutustua muun muassa 1500-luvun kalastustukikohdan jäännöksiin.

Muinaishautoja Tervajoen Aittomäellä


66440 Tervajoki

Tervajoen Aittomäellä, valtatie 16:n tuntumassa, pienellä alalla 88 jättiläisenhautaa, muinainen - Petulian kaupunki -

Norrskär

Norrskärin saariryhmä käsittää pääsaaret Östra norrskärin ja (Västra) Norrskärin sekä useita pienempiä saaria. Saariryhmä on Merenkurkun eristäytynein. Tiilestä ja graniitista rakennettu majakka valmistui Norrskäriin vuonna 1848. Norrskär on ollut myös sotilasalue toisesta maailmansodasta lähtien aina vuoteen 2000 asti, jolloin Puolustusvoimat jätti saaren. Norrskär soveltuu runsaan linnustonsa ja herkän luontonsa vuoksi käyntikohteeksi vain pienille opastetuille ryhmille tai yksittäisille kävijöille.

Onkilahdenpuisto

Onkilahti
Vaasa

Kaupungin pohjoisraja kulki Onkilahden rannassa, kun Vaasa perustettiin 1850-luvulla. Onkilahti on vähitellen liitetty kaupunkiin. 1980-luvun jälkeen Onkilahden alue on vaiheittain muutettu osaksi Vaasan keskustan puistojärjestelmää. Maankohoamisen sekä läheisten teollisuuslaitosten päästöjen vuoksi Onkilahtea jouduttiin aluksi ruoppaamaan kahden metrin syvyyteen. Rantaviiva paalutettiin ja ruoppausmassat käytettiin 10 ha:n kokoisen puiston perustamiseen. Puiston rannat ovat pääosin avoimia nurmikoita, mutta lähemmäs asutusta on istutettu puita, pääasiassa tammia ja leppiä. Kaislikko kätkee rantojen paalutuksen. Puiston rakennustyöt jatkuvat edelleen ja suunnitteilla on rantapergolan ja lasten kahluualtaan rakentaminen. Onkilahden puisto on kaupungin asukkaiden suosima ulkoilualue niin kesäisin kuin talvisinkin.

Oravaisten kivipuisto

Vaasantie 119
66800 Oravainen
Gsm: 0500-550 064

Oravaisten kivipuisto sijaitsee Oravaisissa meren äärellä Eurooppatie 8 varrella. Voit tutustua puistoon vuoden lumettomana aikana. Kivipuisto toimii tietolähteenä ja turistihoukuttimena. Kivipuisto stimuloi amatööriarkeologeja, rikastaa koulujen opetusta sekä antaa kotimaisille ja ulkomaisille kävijöille tietoa kivilajeista ja niiden kehityksestä. Vapaa sisäänpääsy!

Pilvilammen ulkoilu- ja virkistysalue

Pilvilammen ulkoilu- ja virkistysalue ihastuttaa luonnossa liikkujaa monipuolisuudellaan kaikkina vuodenaikoina. Pilvilammen alue sijaitsee Ristinummen takana ja on laajuudeltaan lähes 700 hehtaaria. Alueella on vaihtelevaa maastoa ja metsää, polkuja, latupohjia ja helppokulkuisia, pyöräilyynkin sopivia hiekkateitä. Latujen ja metsä- ja luontopolkujen opasteet sijaitsevat KWH:n parkkipaikan välittömässä läheisyydessä. Ladulle ja patikoimaan lähtevillä on lupa käyttää KWH:n parkkipaikkaa. Lisätietoja alueesta tarvittaessa Pekka Uusi-Hakalan, Vaasan ladun puheenjohtajan tavoittaa puh. 040 520 0788. Lisää Pilvilammen alueesta ja Vaasan Ladun toiminnasta www.suomenlatu.fi/vaasanlatu

Puistoja Vanhassa Vaasassa

Vanha Vaasa

Vanha Vaasa sijaitsee noin 7 km kaakkoon Vaasan keskustasta. Vanha Vaasa on luokiteltu kansallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ympäristöministeriön Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä vuodelta 1992. Alue on monipuolinen maisemanähtävyys, johon liittyy sekä kulttuuri- ja asutushistoriallisia, muinaistieteellisiä että luonnonsuojelullisia arvoja.

Pyhävuori

Pyhävuori
64300 Lapväärtti

Pyhävuori kohoaa laakean Rannikko-Pohjanmaan yläpuolelle kuin kutsuksi siitä, että siellä on jotakin erilaista - jotakin ihmeellistä! Viimeisimmän jääkauden karu perintö näkyy alueella ainutlaatuisella tavalla. Laajat kivipello luovat jyrkän kontrastin ympäröivään vehmaaseen luontoon. Kallioseinämät, kangasmaat, rotkot ja lehdot monimuotoisuudessaan voi kokea muutaman kilometrin mittaisella retkellä. Tieto siitä, että alueen luolissa on asuttu jo ennen viimeisintä jääkautta, tekee Pyhävuoren alueesta uniikin. Pyhävuoren kutsua on noudatettu kautta aikojen - niin ihmeellinen se on koko Pohjolan oloissa!

Pärus-Fors / Koski

Lapväärtintie 1227
64300 Lapväärtti
Puh: 06-2221 121
Fax: 06-2221 620

Luonnonkaunis vanha voimalaitosmiljöö - Pärus-Fors/koski on haarautuva koski, josta voimala saa käyttövetensä. Aluetta halkoo kanava, jonka yläpäässä on koskien kulkevat padot. Voimalaitoksen ja myllyn lisäksi alueella on kaksi nostalgista asuinrakennusta sekä huoltorakennuksia, joista yksi toimii kahvila-ravintolana. - Luonnonkaunis Storholmen, vajaan kahden hehtaarin kokoinen paratiisi koskien välissä - Urheilukalastajan unelma, Lapväärtinjoki on Suomen eteläisin luonnollisen meritaimenkannan omaava joki.

Risö ja Ryövärinkari

Risöfladan sijaitsee Vaasassa Eteläisen Kaupunginselän pohjukassa moottoritien eteläpuolella. Risön lintutorni Ryövärinkarille johtaa noin 350 metriä pitkä pitkospuupolku. Lintutornista avautuu hieno näköala yhdelle maamme parhaimmista lintuvesistä. Lintutornin vieressä on tulentekopaikka. Kyltitys risteyksestä Kanavasillantie/Hevossaarentie

Setterberginpuisto

Hietasaarenkatu 1

Setterbergin puisto on rakennettu kahteen tasoon, jonka ylempi osa on tarkoitettu leikkiä varten. Alempi osa on muotoiltuaan täsmällinen suihkulähteineen ja patsaineen. Veistokset hankittiin vuonna 1929 Vaasan Höyryleipomo Oy:n puiston kaunistukseksi lahjoittamin varoin. Veistokset ovat helleenisten veistosten jäljennöksiä ja esittävät Borghesialaista miekkailijaa, Lepäävää Merkuriusta, Poikaa ja hanhea, Venusta miekkoineen sekä Apolloa. Puistoa ympäröivät vanhat lehmukset, ja puistoon suihkulähteen ympärille on istutettu koristeomenapuita ja pilvikirsikoita. Tasojen välisessä rinteessä kasvaa ruusuangervo ja taikinamarja. Puiston alaosassa on yksivuotisten kukkien penkkejä.

Soldat Torppakahvila

Uttermossantie 558
64999 Kristiinankaupunki
Puh: 06-222 5125
Gsm: 0400-433 656

Soldatin Torppa sijaitsee metsän keskellä, erittäin rauhallisella ja luonnonkauniilla paikalla. Etäisyys Eurooppatie 8;lta on kuitenkin vain 9 km. Torppa on lähes alkuperäisessä asussaan. Laaksossa voi aistia vanhan ajan läsnäolon, sillä alueen historia alkaa jo 1500-luvulta. Torpan läheisyydessä on järvi, suoalueita ja metsää, joten mahdollisuudet luonnosta nauttimiseen ovat mahtavat.

Susiluola


64300 Lapväärtti

Pyhävuoren alue on pistänyt Suomen ja koko Pohjolan asutushistorian uusiin kansiin. Alueen on sensaatiomaisesti todettu olleen asuttuna jo ennen viimeisimmän jääkauden alkua. Susivuoren muinaisluolasta on löydetty ihmisen tekemiksi luokiteltuja esineitä ja tulenpidon jälkiä, jotka on tieteellisin menetelmin ajoitettu noin 120.000 vuotta sitten syntyneiksi. Susiluolaa, joksi paikallisväestö on luolan ristinyt, ovat kymmeniä tuhansia vuosia sitten asuttaneet neandertalin ihmiset. Ne olivat nykyihmistä vankempia rakenteeltaan ja elättivät itsensä suurristan metsästyksellä.

Söderfjärden


Sundom

Harvinainen ja kaunis meteoriittikraateri Söderfjärden syntyi meteoriitin iskeytyessä maahan n. 520 miljoonaa vuotta sitten Söderfjärdenin peltoaukea sijaitsee noin 10 km Vaasan eteläpuolella. Puolet peltoaukeasta kuuluu Sundomin kylään ja toinen puoli Sulvan ja Munsmon kylään. Alueen pitkässä ja mielenkiintoisessa historiassa on tapahtunut useita dramaattisia ja harvinaisia tapahtumia.

Söderfjärdenin Meteoriihi

Marenintie 226
65410 Sundom
Puh: +358 (0)6 325 1145
Gsm: +358 (0)45 632 4024

Söderfjärdenin Meteoriihi on ainutlaatuinen vierailukeskus keskellä Suomen kauneinta meteoriittikraatteria: Moniulotteinen näyttely joka havainnollistaa Söderfjärdenin 520 miljoona vuotta pitkää historiaa - meteoriitin törmäyksestä nykypäivän maanviljelys- ja Natura 2000-alueseen. Korkeatasoinen tähtitieteellinen observatorio, jossa kaukoputkella voidaan tutkia syvän taivaan kohteita satojen miljoonien valovuosien päässä maailmankaikkeudessa. Lintutorni keskellä Suomen tärkeitä kurkien levähdyspaikkaa. Kahvila vanhassa riihiympäristössä. Energiakellari - omaa uusiutuvaa energiatuotantoa auringon, tuulen ja biodieselin voimalla

Terranova - Merenkurkun luontokeskus

Museokatu 3
65100 Vaasa
Puh: +358 (0)6 325 3800
Fax: +358 (0)6 325 3784

Terranova - uusi maa - kertoo maankohoamisesta, Merenkurkun luonnosta ja luonnonsuojelualueista sekä antaa tietoja alueen luontoharrastus- ja luontomatkailutarjonnasta. Terranova - Merenkurkun luontokeskus toimii Pohjanmaan museon yhteydessä.

Tornberget luontopolku

Nyjälovägen
68910 Pännäinen

Tervetuloa Tornbergetin luontopolulle! Tornbergetin luonnonpolulla kunnan asukkaat ja muut vierailijat voivat nauttia erityisen kauniista ja mahtavasta kalliomaisemasta. Luontopolku on 1,8 km pitkä, ja sen varrella on 15 opastustaulua. Opastustaulut kertovat alueen eri kasveista, linnuista ja eläimistä. Luontopolku valmistui keväällä 2006 biologi Mattias Kanckoksen toimesta. Hän on myös kirjoittanut tekstit opastustauluihin. Luontopolku on Pedersören liikunta- ja ympäristölautakunnan yhteishanke.

Tuomaanmäen pronssikautinen hautaröykkiö

Tuomaanmäentie
61500 Isokyrö

Valassaaret


65870 Björköby

Valassaarten saariryhmä sijaitsee aivan Merenkurkun ulkosaaristossa noin 15 km Björköstä luoteeseen. Sen monipuoliseen luontoon kuuluu kosteikkoja, koivikoita, kivisiä rantoja ja suojaisia lahtia. Ebbskärin merivartioaseman ja Storskärin majakan välillä polveilevan Lemmen polun varrella saa hyvän läpileikkauksen Valassaarten luontotyypeistä. Valassaaret rauhoitettiin linnuston­suojelualueeksi vuonna 1948. Valassaarten maamerkki on 36 metriä korkea, punaiseksi maalattu rautamajakka. Majakka valmistui vuonna 1886, ja sen suunnitteli sama pariisilainen insinööritoimisto, joka rakensi myös Eiffel-tornin.

Vitmossen, pronssikauden asuinpaikka

Vitmossen, Tuckorin kylä
66600 Vöyri
Puh: +358 (0)6 383 2466

Vöyrin kunnan itäosassa Tuckor nimisessä kylässä sijaitsee muinaismuistoalue ns Vitmossenilla. Löydöt ovat ajoitettu pronssikaudelle noin 1500-1200 e.Kr. Tegengrenin arkeologinen valiokunta on rakentanut rekonstruktion tolppatalosta Vitmossenilla. Karttoja alueelle voi hakea mm Vöyrin kunnantalolta.

Öjbergetin luontopolku

Öjbergetintie
65410 Sundom

Vaellus Öjbergsmossenin suolta hiidenkirnun kautta ja pirunpellon yli Söderfjärdenin meteoriittikraatterin kitumäntyiselle reunalle.

Öjenin luontopolku

Öjenin vanhojen metsien suojelualueella Vaasan kaupungissa on Metsähallituksella 4,5 km :n pituinen luontopolku. Polun varrelle pystytetyt taulut esittelevät vanhan metsän lajeja. Polku sijaitsee Öjenilla, 4 km:n päässä Vaasan keskustasta.