Ajellessasi valtatie 8:aa Länsi-Suomessa, sinun kannattaa pitää lepotauko Oravaisissa. Kirkonkylän korkealta ja kauniilta rannikolta kohtaat puhuttelevan näkymän yli avoimen meren ja saariston. Löytöretki Oravaisiin laajentaa tietämystäsi Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta ja teollistumisen varhaisesta tulosta Pohjanmaalle. Siitä lähtien ovat eri teollisuuden aikakaudet seuranneet toisiaan Oravaisissa.

Enemmistö kunnan 2400 asukkaasta puhuu äidinkielenään ruotsia. Joka kahdeksannen asukkaan äidinkieli on suomi. Kansainväliset piirteet ovat selvästi havaittavissa. Satakunta eri maista tullutta pakolaista elävöittää kuntayhteisöä ja kulttuurielämää.

Venäläiset joukot ja Ruotsi-Suomen armeija kohtasivat Suomen sodassa (1808-09) Oravaisten taistelutantereella 14. syyskuuta 1808. Hyökkääjät voittivat taistelun ja pakottivat ruotsalaiset ja suomalaiset joukot perääntymään. Lopputulos ratkaisi Suomen tulevan kohtalon. Suomi irrotettiin Ruotsista ja liitettiin Venäjän suuriruhtinaskunnaksi. Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg on kirjoittanut Oravaisten taistelusta ja Suomen sodasta runomuodossa "Vänrikki Stoolin tarinoissa".

Pohjanmaan Rykmentti äkseeraa Oravaisten taistelukentällä kesäisin. Sotilaat ovat pukeutuneet sinisiin asetakkeihin, korkeisiin silinterihattuihin keltaisine pystytukineen (tantari) sekä mustiin säärystimiin. Oravaisten historiallinen yhdistys esittelee elävästi sodan kulkua ja sotilaiden elinoloja opastettujen kiertokäyntien, lyhytfilmin sekä vaatetuksesta ja asejäljitelmistä kertovan näyttelyn avulla Furiirin puustellissä, Vänrikki Stoolin Keskuksessa. Furiirin puustellin ainutlaatuisessa kahvilassa Lotta Svärd tarjoilee perinteiden mukaista syötävää ja juotavaa.

Kimojoen rannalla Oravaisissa, lehtevän vehreyden keskellä sijaitsee Kimon Ruukin museo ja galleria. Ainutlaatuisessa kulttuurihistoriallisessa miljöössä ovat jäljellä muistot vuonna 1703 perustetusta Kimon Ruukista ja vuonna 1736 pystytetystä Oravaisten masuunista. Masuunista tuli sittemmin merkittävän teollisuustoiminnan keskus. Kimon Ruukki oli eräs Suomen ensimmäisistä rautaruukeista. Siinä valmistettiin tankorautaa, ankkureita, patoja, työkaluja ja muita taoksia 200 vuoden ajan. Taoksiin lyötiin KB-leima, mikä oli myös laadun takeena. Belgialaiset, Liégestä tulleet sepät muuttivat Ruotsiin 1600-luvun alkupuolella. Näiden ruukintyöläisten jälkeläiset löysivät tiensä Kimon Ruukille. Valloonien sepän taidot olivat arvostettuja koko maailmassa. Kimon Ruukin sepänperinteet on elvytetty suosittujen seppäkurssien ja kansainvälisten seppäpäivien myötä. Kääntyvällä katsomolla varustettu kesäteatteri sekä kuvataide-, keramiikka-, tekstiili- ja taosnäyttelyt, kahvila ja käsityöläismyymälä täydentävät vierailun ruukin alueella.

Kunnan kotisivuille >>

VOM-matkailun kotisivuille >>